Maanantai-iltana hiivin ulos katselemaan tähtiä ja laulamaan vuorille. Vuoria aina kaipaan Suomessa.
Pari päivää reissailtu. Tiistaina matkustin Akureyriin, Oskari tuli samaan bussiin Varmahlithista. Matkustettiin lumisten vuorten yli, kohti merta. Akureyri oli kuten muistinkin, pieni ja söpö. Majoituttiin Akureyri backpackers-hostellissa, joka oli hyvin eloisa tähänkin aikaan vuodesta. Kierreltiin illalla kaupunkia ja satamaa.
Keskiviikkona lähdettiin minibussilla Myvatn Winter Excursion-matkalle, hauskan oppaan kanssa. Godafoss-vesiputous oli henkeäsalpaava, vaikka paikalla olikin surkeaa historiaa eli sinne kristityt viskasivat pakanajumalien patsaita. Sieltä matka jatkui Reykjadalur-laakson kautta Myvattenin alueelle, jossa Skutustadir-alueella käytiin katsomassa kraatereita. Seuraavana oli vuorossa kuuluisa Dimmuborgir. Hyvin pystyin uskoa siellä asuvan kaikenlaisia jättiläisiä ja menninkäisiä, laavamuodostelmat olivat hyvin jylhiä. Sieltä jatkoimme Grjotagja-luolalle, jossa virtasi lämmintä vettä, paikka olikin aikoinaan ollut kuuluisa kylpylä. Matka jatkui itään yli Namaskard-vuoren, Krafla-kalderan ohi, Hverarond-alueelle, joka on kuuluisa kiehuvista kuumista lähteistään. Alue haisi rikille tietysti ja siellä tuli tunne, että tämän olen kyllä nähnyt silloin kymmenen vuotta sitten.
Torstaina otettiin paikallisbussi Husavikiin! Se oli sympaattinen satamakaupunki, jossa elämä selvästi oli hyvinkin letkeää. Käytiin valassafarilla, kolmen tunnin matkalla merellä. Nähtiin paljon lunneja, mutta valaista vain lahtivalas ja siitäkin evä ja selkä pelkästään. Ei ole vielä sesonkiaika.
Perjantaina matkattiin tänne Stykkisholmuriin, länsirannikolle. Lokkien huutoja, puutaloja, meren tuoksua, laivoja. Olen aina rakastanut satamia, merta ja laivoja. Laivat ovat sieluja. Illalla ei jaksettu koko päivän matkustamisen jälkeen enää lähteä katselemaan kylää, mutta tänään ollaan katseltu sitä senkin edestä. Kiivettiin Helgafell-vuorelle, joka on ollut asatrujen pyhä vuori iät ja ajat. Vuorella oli aikanaan Thorin temppeli. Vuorelle kiivetessä ei saanut puhua eikä katsoa taakseen, jos halusi huipulla lausua kolme toivetta. Nähtiin kävelymatkalla paljon lintuja, mm kapustarinta ja taivaanvuohi, punakylkirastaita ja tyllejä. Tehtiin hostellilla ruokaa ja päiväunien jälkeen kiivettiin majakalle katselemaan merta ja horisontissa siintäviä länsivuonoja.
Mielessä siintää ensivuosi ja Suuret Seikkailut. Tämä saari on elämäni kiehtonut minua ja aion palata taas, ensi vuonna palkkatöihin maatilalle. Siellä vietän kolme kuukautta koulun loppumisen jälkeen, jonka jälkeen suuntaan vapaaehtoistöihin Afrikkaan tai Lattareihin.
