Muutama päivä on vierähtänyt niin, etten ole ehtinyt kirjoitella.
Olen oppinut käyttämään maatilan koneita sekä oppinut paljon uutta lampaista ja maatilan pitämisestä Islannissa. Hienoa täällä on se, että liha on lähiruokaa ja luomua. Kuulemma monet kaupunkilaiset valittavat lihan kalleutta ja toivovat että sitä alettaisiin rahdata Euroopasta, mutta toivon ettei niin käy, koska tällainen lihantuotanto on ehdottomasti eettisempää ja ekologisempaa.
Lampaat pääsivät karkuun yhdestä karsinasta tiistaina ja jouduin käyttämään lisätunteja sotkun siivoamiseen 😀 Mielenkiintoista olisi nähdä lampaiden päästäminen kesälaitumille ja paimentaminen koirien avulla. Sekä karitsoiden syntyminen ja heidän auttamisensa maailmaan. Jälkimmäisen ehdin toivottavasti nähdä seuraavan parin viikon aikana.
Eilen kuljetettiin pässinpäitä teuraaksi. Tulee ihan ikävä, ovathan he tulleet minullekin tutuiksi tässä reilun viikon aikana. Svanan ukko tuli ja yhdessä merkattiin ja ajettiin valitut pässit kuljetusautoon. Pääsin vähän näkemään maata tämän paikan ulkopuolella. Vuoria vuoria ja vuoria, islanninhevosia, koskia ja puroja. Varmahlith on kyllä todellinen käpykylä, yksi huoltoasema ja hotelli, mutta kyllä minulle kelpaisi elämä täällä. Ja kävimme meren suuren äärellä, kuljin pitkin rantaa ja keräilin kiviä, kaikenvärisiä ja muotoisia. Minulla on niitä jokaisesta maasta, missä koskaan olen käynyt. Tuli reissuolo ja kaipuu merille, pidän merentuoksusta ja lokkien huudoista, aaltojen äänistä ja siitä, että olen täällä nyt ja tällaisena ihmisenä. Ihan hyvä tästä elämästä taisi sittenkin tulla, vaikken sitä uskonut muutama vuosi sitten 🙂
Kanahäkitkin tuli siivottua, tosin kokoajan peläten että agressiivinen kananeiti hyökkäisi niskaani. Kohta lähden ruokkimaan loput lampaat tältä päivältä työpaikkaohjaajani kanssa.
Vapaa-ajallani olen kuljeskellut vuorilla ja kosken rannalla, sekä päntännyt toukokuun näyttöviikkoa varten. Lajeja olen pienestä pitäen tunnistanut paljon eli se ei tule olemaan ongelma, kuten ei suunnistus, raivaussahan käyttö tai metsätyypitkään. Sen sijaan luomu-näyttö vähän jänskättää, koska en ole kovin hyvä tekemään lapiodiagnoosia.
Olen lukenut Nälkäpeli-kirjoja, katsonut huonoja sarjoja ja leffoja, kuten Mean girls ja Au pairit Lontoossa, sekä kuunnellut joutsenia ja tuulta.